#2 Tekosyitä ja pukeutumistyylin päivittelyä

Ensinäkin, kiitos ensimmäisistä kommenteista ja palautteesta! Ei vissii ollukaa iha kuolleena syntynyt idea ruveta kirjottamaan. Koitan saada kirjotettua suht tasokkaita juttuja, joka voi olla haastava tehtävä ihmiselle, jolla on paska huumori ja paskat jutut... Haluan myös kiittää Jenniä, Miiaa ja Riina-Mariaa (linkit vievät heidän blogeihinsa, suosittelen vilkaisemaan!), koska he neuvoivat kuinka tätä Bloggeria oikein käytetään -olin nimittäin ihan Tauno tän kanssa eilen.

Sitten itse päivän aiheeseen. Olen jo pitkään haaveillut pukeutumistyylini päivittelystä. Olen jotenkin kyllästynyt nykyiseen tyyliini, koska se on yksinkertaisesti tylsä. Lähes kaikki vaatteeni ovat mustia ja suurimmaksi osaksi neuleita. Musta väri tuo myös mukanaan ongelman, johon jokainen tummiin vaatteisiin pukeutuva on joskus törmännyt: koitapa löytää sieltä pimeän kaapin pohjalta juuri se tietty musta paita niiden 154 muun mustan paidan seasta. Et edes tiedä, mistä yks vaatekappale alkaa ja mihin se loppuu. Jokainen rätti vaatis itelleen oman hyllyn, jotta kaapista löytäis yhtään mitään! Keksin ongelmaan ratkaisun: hankin muunvärisiä paitoja. No, tähän mennessä ongelmanratkaisu on käynyt näin: kävelen kauppaan, löydän kivan paidan, ostan sen ja tulen kotiin. Muuten meni ihan hyvin, mutta se paita on edelleenkin musta! Loistavaa ongelmanratkaisua! Nyt mulla on 155 mustaa paitaa!

Tikkurilan värikartta. Ps. Ilme

Tänään päätin ottaa tehtäväkseni hankkia ihan oikeasti
 muunvärisiä vaatteita. Raahasin Albertin (avokkini) mukaani kaupungille ja mentiin H&M:ään. Käteeni osui mekko, joka muistutti väritykseltään Tikkurilan värikarttaa. Se oli kuitenkin muuten kiva, joten sovitin sitä. Sovituskoppiin tarttui mukaan myös musta mekko, mustat housut, tummanharmaa tunika (tämähän lähti hyvin...) ja tommone korallilohen (en ikinä oo oppinu noiden tarkkaa värimääritelmää) punanen t-paita. Loppuviimein mukaan tarttui Värikartta, t-paita ja mustat housut. Kyllä mä vielä joku päivä opin!

Kotiin tullessa muhun iski kauhee väsymyslaiskuus ja puolen tunnin kuluttua olisi pitänyt lähteä GoGolle BodyBalanceen. Mainitsinkin aloituspostauksessa, että minulla on vähän asennevammaa liikkumista kohtaan, mutta Balance on ehkä ainut liikuntamuoto ratsastuksen ohella, josta pidän todella paljon. Senkin kanssa keksin kyllä herkästi tekosyitä, miksen juuri tänään jaksa hilautua tunnille. Tänäänkin oli ainakin viisi todella hyvää syytä, miksi jäin kotiin:

1. Ulkona satoi vettä, joten salille kävely olisi ollut liian vastenmielistä. Sateenvarjo oli liian korkealla hattuhyllyllä ja 450 metriä on koiranilmalla liian pitkä kävelymatka.
2. Mulla oli nälkä. Tarviiko tätä edes perustella?
3. Viikon vähimmäistavote (n. 2h) liikunnan suhteen oli jo saavutettu. Albert huomautti, etten ollut liikkunut sitä ennen liki kolmeen viikkoon, koska oltiin Kuopiossa. Tikulla silmään, kun vanhoja muistelee!
4. Menen huomenaamuna seitsemältä aamulla Balanceen. Paskanmarjat, tätä en uskonut itsekään. Nukun vielä silloin.
5. Voin liikkua omatoimisesti kotona. Nytkin istun sohvalla, kuten tein myös tunti ja pari tuntia sitten. Istumalihakset kiittää!

Ajattelin seuraavassa postauksessa avata enemmän tuota mun asennevammaa ja kritisoida vähän koululiikuntaa, ettei tämä postaus veny liian pitkäksi ja pääsen joskus saunaankin. Olkaa siis kuulolla - varsinkin te, joilla on samanlaisia fiiliksiä liikunnasta kuin minulla! Palataan!